FC Paltsarit - FC PoJat 0-0

Jonkinasteinen kärkikamppailu päättyi melko sopuisaan 0-0 tasapeliin ja Paltsarit maalintekohaasteista huolimatta jatkaa taistelua kärjen tuntumassa.

Illan pelillinen taso oli kauden parasta ja ottelu eteni melko totutulla kaavalla. Kunnon maalintekopaikkoihin pääseminen on edellisvuosien maali-iloitteluihin tottuneille punaisille vuosi vuodelta vaikeampaa, ja tämä ottelu ei tehnyt poikkeusta. Sitä vaikeutti selkeästi vastustajan oiva taktiikka ottaa tiukasti ylhäältä kiinni, joka taas vaatisi punaisilta hieman parempaa liikettä, jotta pystyttäisiin paremmin tukemaan avauksen saanutta pelimiestä. Hiukka vajaamiehinen ja juoksuvoimaton rosteri ei edesauttanut asiaa.

















Tasapelistä huolimatta joukkue poistua melko tyytyväisenä jälkipeleille, koska oma taktiikka toiselle puoliajalle toimi täydellisesti. Ei paljasteta sitä tässä, mutta aikas kiva huomata että vanhat konnat pystyvät kyllä pelin aikana tekemään ja sitoutumaan nopeasti uuteen taktiikkaan, joka riisui käytännössä vastustajan aikeet aseista.

Hikeä tänään kentällä ja katsomossa vuodattivat:

mv. Ilkka Antero

Pee Putkone
Taffo Maja
Vekku Nieminen

Moppe Moilanen
Yildiz
Jukkis Pietilä
Mökö Kotiranta
Petu Numminen

Maurizio

Kausikorttilaiset:

Hemppa Helminen
Elli ja Lasse
Hansu, Otto ja Katri Numminen <3 p="">Tilastovastaava Bongo

Illan tähdistö oli vaikea valita, koska kokonaisuutena joukkue oli tasaisen hyvä, mutta

1 Vekku Nieminen
x Yildiz
2 Möksä Kotiranta

Vekku on tehnyt vahvan paluun joukkueeseen. Tänään nähtiin vuosikausiin eka taklaus, varman katkomisen ja muutaman hyvän nousun lisäksi. Hyvä Kossiivi!

Vekku nr0 2, tänään nro 1.

Rautatietyöläinen Yildiz jaksaa painaa omia kiskoja pitkin kiitettävästi minuutista toiseen. Tänään hyvää pallonhallintaa ja pelin rytmittämistä (ts. odottaa kun muut ehtii mukaan...).

Möksä taisi olla enemmän maassa kuin pystyssä, mutta jos vastustajakin nauraa, niin tästä on pakko antaa illan viimeinen tähti.

Ensi keskiviikkona kello 20.40 Kiovassa jatketaan! Vastaan asettuu viime vuoden Puistofutiksen voittaja Real Mesidsz.

FC Paltsarit - Hullu Poro 2-2

Eilisiltana taas pelailtiin. Vastaan asettui ensimmäisellä kierroksella rumasti pataansa saanut sarjajumbo Hullu Poro. Ennakkoasetelmista huolimatta illasta tuli tasainen vääntö, jossa tappiokaan ei ollut kaukana. Lopputuloksena tyydyttävä 2-2 tasapeli, Paltsareiden oltua vielä toisella puoliskolla 2-1 tappioasemassa.

Jukkis nivusharjoituksissa, Tahvo, Yildiz ja Ilkka Antero tarkkailevat.

Illan parasta antia olikin FC Paltsareiden legendan paluu pelikentille. Sen verran tiukasti Möksä oli naulannut pelikenkänsä naulaan, että piti vetää ottelu lenkkareilla. Se ei tahtia haitannut, vaan illan vikkelimmät jalat punaisten puolelta omasivat isä ja poika Kotiranta. Kentän laidalle historian ekaa kertaa oli tullut kannustamaan myös perheen paras puolisko Päivi. Mukavaa oli nähdä myös Vekkua kannustamassa kausikorttilaisten joukossa.

Ilahduttava comeback! 

Ottelun pelillinen sisältö oli ensimmäisen ottelun kaltainen. Talviharjoittelun ollessa suurimmalla osalla pelaajista puutteellinen, väsy iskee viimeistään tokalla puoliskolla ja vastustaja saa juoksuvoimallaan otetta pelistä. Monilla pelaajilla tuntui vielä viikon takaisen sarja-avauksen rasitukset lihaksissa ja se kyllä näkyi.

Totuus on, että Paltsareiden pitäisi huomattavasti suuremmalla prosentilla iskeä maalipaikoistaan, joita taas oli muutama, jotta pisteitä tulisi jatkossakin. Maalipaikat ovat edellämainituistakin syistä tänä vuonna harvemmassa kuin aiempina vuosina, joten laadukkaampi viimeistely olisi arvossaan. Odotellaan Maurizion ketsuppipullon avautumista...

Pee Putkone, Maurizio, Mökö ja VIP-kausikorttilainen huilaamassa. 

Maalit:

10.min 1-0 Lassi

21.min 1-1
30.min 1-2
34.min 2-2 Kanke

Lihaksiansa taas äärimmilleen venyttivät:

mv. Ilkka Antero

Tahvo Maja

Pee Putkone

Jukkis Pietilä

Lassi Kotiranta

Möksä Kotiranta

Kanke Kanerva

Eve Lindholm

Yildiz Paananen

Maurizio

Kausikorttilaisia oli taas ilahduttavasti paikalla:

Elli ja Lasse

VIP- Esa Uunila

Päivi (Kotiranta)

Katja ja Sofia

Vekku "Kossiivi" Nieminen

Tilastovastaava Bongo

Illan tähdistöksi muodostui pitkän harkinnan jälkeen kotirantavoittoinen:

1 Lassi Kotiranta

x Mökö Kotiranta

2 Päivi (Kotiranta) (en ole ihan varma onko virallisesti naimisissa...)

Vilpittömästi Lassi oli punainista ainoa joka pystyi vastaamaan jalalla vastustajan juoksuvoimaan.  Sisu ja periksiantamattomuus on tullut isänmaidossa.

Möksä, punaisten Gordon Strachan, ei ikinä petä. Olkoon peleissä taukoa vaikka kuinka kauan. Taattua Möksää ja jalka liikkui kuitenkin selkeästi paremmin kuin ennen jalkaoperaatioita. Tai sitten tämä on harhaa muun porukan ollessa entistäkin verkkaisempia.

Illan viimeisen tähden ansaitsee Päivi, joka päätti tulla kannustamaan perheen miehiä ensimmäisen kerran. Kiva oli nähdä ja toivottavasti pelisilmä ei mennyt.

Ensi tiistaina jatketaan Kiovanpuistossa!

Sarja-avaus voittoon: SLT-FC Paltsarit 0-1

Hyvät toverit, kausikorttilaiset ja muut kannattajat. Seitsemännen sarjakauden avausvoitto kovimmassa A-lohkossa napattiin ääääärimmäisen kovan puolustustaistelun jälkeen. Kausikorttilaisen, vielä, Mökön sanoin jälkipeleissä: "alkuvaiheessa ekan puoliajan jälkeen johdettiin yleensä kymmenen nolla". Tämä pitää tietyn viisauden ja vaktan sisällään.

Mä tuun ens peliin, Rölli ei varmaan jaksa.

Emme ole enää nuoria. Aloitimme seitsemän vuotta sitten ja keski-ikämme oli about 35-vuotta. Nyt reippaasti yli nelikymppisinä vuodet tekee tehtävänsä. Ei olla ihan notkeimpia, nopeus ja kestävyys on vuosi vuodelta heikommalla tasolla. One more year -teemalla faktat tuovat karulla tavalla esiin myös totuuden: nelikymppisenä jos ei pidä itsestään huolta, niin romahdus lihaskunnossa ja kaikessa muussa on räjähdysmäinen. Kun yhdistää fyysisen hyvinvoinnin henkisen lisäksi, niin voidaan kuitenkin todeta että FC Paltsarit yhdessäolo puolustaa paikkaansa, jotta emme ihan ukkoonnu välttämättä niin nopeasti...ehkä.

Mahtavaa oli taas porukalla nähdä. Ilahduttavaa oli ennen kaikkea Mäkirinnan Tepin ja Kanke "Tao-Taon" paluu joukkueeseen pienen tauon jälkeen. Ennakkoasetelmista huolimatta kramppimaisissa tunnelmissa kymmenen hengen joukkue taisteli voiton kotiin. Ilahduttavasti perinteiset kausikorttilaiset ja tilastovastaava olivat saapuneet myös paikalle. Hienoa. Valitettavasti uusinta kuvamateriaalia ei saatu aikaiseksi illan tapahtumista. 

Otteluraportti, hmmm. Eka puoliaika meni molemmilla joukkueilla tunnustellen. Punaiset pystyivät luomaan tukun paikkoja, ja vastapuolen vikkelien jalkojen vastahyökkäykset aiheuttivat harmia. Paltsarit siirtyivät puoliajalle Yildiksen tahtomaalin ja maalivahti Ilkka Anteron gamesavereiden myötä tilanteessa 1-0.

Puoliajalla oli palaverin paikka. Kunto ja juoksuvoima ei riitä lisäämään johtoa. Liika hyökkäysinnokkuus aiheuttaa pahoja vastahyökkäyksiä. Möksän ehdotuksesta koitimme siirtyä taktiikkaan, jossa pakkien lisäksi yksi mies on aina pallon alla ns. pakkina ja jokainen hyökkäys joka päättyy pallonmenetyksen sijaan vetoon ja mieluummiin yli häkin, on meille voitto! Vaikka taktiikka ei ihan onnistunut, niin pakka pysyi kohtuullisesti kasassa ja mv. Ilkka Antero nosti vielä tasoaan. Voitto on aina voitto, hyvältä tuntui!

Hikeä ja kramppeja tänään vuodattivat:

Mv. Ilkka Antero

Pee Putkone

Moppe Moilanen

Veno

Tepi Mäkirinta

Yildiz

Jukkis

Eve

Maurizio

Kanke

Kausikorttilaiset:

Elli ja Lasse

VIP- Esa Uunila 

Mökö

Hemppa Helminen

Joku nuori nainen pyöri pienen lapsen kanssa, etsiköhän seuraa?

Perinteisesti diktaattorimainen raati valitsi illan tähdet:

1 Ilkka Antero

x Yildiz

2 Eve

Erikoismaininta: Kakkiksen pitkä spurtti ottelun loppupuolella.

Ilkka teki tarvittavat torjunnat, hoiti liberon hommat tarvittaessa.

Yildiz, voittomaalin tekijä. Keskimääräistä enemmän liikettä eli kuntoa, vääntöä ja tsemppiä.

Eve, pelisilmän turvin ajautui muutamaan maalipaikkaan tuloksetta. Kentällä ollessa useimmiten aina tilanteissa mukana. 

ps. Ai niin, kaikki ihmettelevät miksi Mauriziosta ei ole mainintaa raportissa. Koitamme hioa Maurizion pelaamista taktiikkaamme sopivaksi ennen seuraavaa peliä, ehkä sitten lisää.

Kippis! Tästä jatketaan.