sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Ohi on - vieroitusoireet alkakoon!


Puistofutiskausi 2010 on saatettu menestyksekkäästi päätökseen. Eilen launtaina pelattiin vihoin viimeinen ottelu haasteottelussa Pub Possea vastaan - ei miehistömenetyksiä pieniä urheilullisia vammoja lukuunottamatta.

Itse ottelu päättyi melko sopuisasti FC Paltsareille 12-5 Sääksjärven loistavalla keinonurmella taaten rauhalliset jälkipelit Pub Possen majapaikassa Multisillan keskustassa. Ainoa kelle paikka oli tuttu, oli Mika. On kuulemma poikien kanssa ollut oikein porukalla siellä...Mutta iso kiitos Possen porukoille - ensi vuonna keväällä uudestaan? Itse pelistä mainitsemisen arvoista on, että tuomari oli sen verran pätkässä, että pelaajatkin pysyivät rauhallisena. Lisäksi Smidslundin Janne vierailevana tähtenä, noin kerran vuodessa, sai maalitilinsä auki FC Paltsareiden historiassa. Taisi tehdä parikin.

Tässä blogissa on pakko luonnollisesti palata viime viikonlopun Puistofutiksen lopputurnaukseen, joka oli FC Paltsareiden melko suvereenia hallintaa ensimmäisestä pelistä lähtien - siitä huolimatta, että kaksi menestyksen kulmakiveä, The Fire Palo ja Aaltosen Mika loukkaantuivat ennen ratkaisuotteluita. Se tarkoitti sitä, että muiden oli otettava enemmän vastuuta ja Puuvin piti pystyä voittaviin torjuntoihin. Molemmat asiat toteutuivat, on tämä porukka sen verran kovissa liemissä (lue: Virtasen ja Saarelan + muiden junnuaikojen valmentajien) keitetty.

Loppuottelun ratkaisin loistavilla yksilösuorituksilla Sauke (kuva alla), joka saapui tuoreilla jaloilla vasta loppuotteluun ja pamautti puhtaan hattutempun.



Seitsemäntenä kenttäpelaajina toimivat ehdottomasti koko päivän kannustaneet Laaksosen Jertsu ja Tuuli, Ruokosen Ville, Jukkiksen Jonne ja Mäkirinnan Tepin jälkikasvu (sori, ei muista nimeä...). Tepin jälkikasvun kannustus isälleen oli varsin kovaa: pelithän pelataan lentävillä vaihdoilla. Eräässä ottelussa vaihtopenkin taas kiljuessa "vaihtoja, jos ei jaksa"-huutojansa, niin Tepin poika huusi isällensä kentälle "..että isi älä sää ainakaan mee vaihtoon". Tilannekomiikkaa parhaimmillaan.

Kuvassa vas.alk. Tuuli, Jonne ja Tepin jälkikasvu.



Turnauksen jälkipelit saunottiin sen perinteisen kymmenen hengen voimin Lallin tynnyrisaunassa. Kiitos Lallin perheelle lämpimästä vieraanvaraisuudesta ja krapulasta. Kiitos myös Tahvolle sponsoroinnista.
Sen lisäksi, että saunottiin ja reenattiin Ruokosen tekemiä TPV-aiheisia, monipuolisin sovituksin ja tekstein sävellettyjä kannatuslauluja, jälkilöylyporukka jakoi lopputurnauksen tähdet ja valitsi kiertopalkinnon saajan ja määritteli sen saajan kriteerit seuraaviksi vuosiksi (kuvamateriaali valmistuu saunatapahtumista seuraavien kuukausien aikana):

Lopputurnauksen tähdet
1 Kanke
x ei muista, taisi olla sen verran vaihtoehtoja, menköön koko 20 hengen joukkueelle!
2 Sauke

Sauken perustelut tuli jo aiemmin tehtyä. Kanken valinta lopputurnauksen ykköstähdeksi oli lopulta melko yksimielinen. Koko turnauksen tasaisesti ja vaarallisesti esiintynyt Kanke oli välillä vaikea pideltävä vikkeläkinttuisille vastustajille (lue= nuorille), vaikka huippuvuosista Kankellakin on käännökset ja ensimmäiset askeleet hieman hidastuneet. Silti vielä liiga, eiku huippua puistofutistasoa!

Kiertopalkinnon päätettiin jakaa tänä vuonna äänestyksen perusteella valitulle vuoden pelaajalle. Jatkossa tämä edellisen vuoden pelaaja saa omin kriteerein, ei välttämättä siis pelillisin ansioin, jakaa sen kauden päätössaunassa edelleen. Tänä vuonna palkinto päätettiin jakaa pelillisin ansioin MÖKSÄ Kotirannalle, ääniä saivat myös Maurizio (itseä sai äänestää, ja maukan harakanvarpaat tunnistettiin = oli kirjoittanut Mauli). Lähimmäksi Möksää kuitenkin kiilasi kaikki ottelut pelannut ja hoikistunut Jukkis ja allekirjoittanut sai protestiääniä samanverran. Möksän valinnan yhteydessä muistelimme varsinkin ottelua Lassi-pojan joukkuetta vastaan, jossa myös pari muuta TPV:n A-junnua oli vastassa: pojat saivat ottelussa Möksän johdolla oppitunnin kovuudesta ja peräänantamattomuudesta. Täysiä palloa ja miestä päin!


Hyvä Mökö! Melakin tuulettaa (vai sitä, että sai heittää meitä Ruutanaan?)!


Möksä Kotiranta taiston tauottua: punainen ja hikinen.


Ennen loppusanoja ja kiitoksia, on myös pakko vetää tilastoa tähänkin blogiin ikäänkuin yhteenvetomaisesti. Kuten kaikki ovat varmasti havainneet, tämän joukkueen tekemisiä seurataan suurennuslasin kanssa. En tarkoita sillä vaimojamme, vaan naapurissa asustavaa tilastovastaava Bongo Aholaa. Kiitokset Bongolle monipuolisista Excel-taulukoista....tiedättekö muuten milloin joukkueemme täyttää 40-vuotta? No, se selviää aikanaan ja tulette informoiduksi erikseen synttärijuhlista :)
Tilastodataa a`la tilastovastaava:
Joukkuedataa runkosarjasta:
Keski-ikä n. 39,5 vuotta, lopputurnaus 39,05. Tarkennukset tulevat, kunhan saatu vielä exceliin tarkemmat syntymäpäivät kolmen-neljän pelaajan kohdalla....
Pelaajia per ottelu 11,64
Tehtyjä maaleja per ottelut 6,55
Maalintekijät TOP-3
The Fire Palo 14
Maurizio 13
Jukkis 6
Pelatut ottelut TOP-3 (runkosarja + lopputurnaus)
Jukkis 15 (100 %)
Pee Putkone 13
Möksä 13
The Fire 13 (loukkaantui lopputurnauksessa kolmannessa ottelussa)
Kiitos kaikille mahtavasta kaudesta. Otteluiden lisäksi kausi piti sisällään muitakin monipuolisia tapahtumia teatterista laihdutuskisaan. Saunailtoja ei lasketa. Omakohtaisesti voin todeta, tätä tietä on teidän kanssa ollut kiva kulkea ja vieroitusoireet ovat tätä kirjoitettaessa tekemässä vahvaa tuloaan. Kiitos kuitenkin. Kiitos myös "kausikorttilaisille" kannatuksesta. Ja anteeksi Jykä, soitamme jatkossakin tärkeät kuulumiset sinulle yöllä. Nuttura, tulemme taas.
Hyvät taistelutoverit, kuulumisiin!











torstai 2. syyskuuta 2010

Otteluraportti: FC Paltsarit - Swando&Paedo

FC Paltsareiden runkosarjan viimeinen ottelu päättyi murskaavaan 12-0 voittoon. Lopputurnaus odottaa, takana menestyksekäs ja tappioton runkosarja: 11 ottelua, 11 voittoa maalierolla 72-9!

Kauden maalikuninkuus ratkesi vasta viimeisessä ottelussa. Mikko The Fire Palon tykittäessä ottelussa viisi maalia, Mauriziolle jäi käteen perintöprinssin rooli. Toivottavasti se ei lisää kylkituskaa, ja näemme taiteilijamme sisuuntuneena lopputurnauksessa. Muistissa on vielä viime vuoden peli Dynamoa vastaan, missä otettiin mittaa toisista Suomi-Venäjä -hengessä! Tosin tessunkin jätkät näytti pulmusilta pariin mafian mieheen verrattuna.

Allekirjoittanutta informoitiin viimeisen ottelun kulusta ja Domuksen jälkipeliseurueen toimesta seuraavasti: ottelu lähti käyntiin verkkaisesti, mutta parin ekan maalin jälkeen peli vapautui. Vastustajat saivat kuulemma vaarallisen oloisen kofeiinin yliannostuksen, sen verran heitä vietiin kuulemma kahville. Tahtipuikkoa heiluttivat järkyttävän kovassa syysvireessä olevat veteraanit Veno ja Hemppa Helminen.

Domuksen tähtiraati olikin harvinaisen yksimielinen ottelun parhaista pelaajista perusteluineen:

1 Veno Veijonen
Päätä huimaavaa pelinrakentelua tyypillisine jalkapohjakikkoineen. Vastustaja ihan pihalla Venon harhautuksista. Kaksi maalia.

x Hemppa Helminen
Paltsareiden oma Super-Pav (esikuvana Tottenhamin venäläiskärki Pavljutschenko vaimitensemeni) syötti ainakin puolet maaleistamme. Palomiehen tarkkuudella. Lopputurnauksen salainen aseemme, hitaus vain hämää vastustajia.

2 The Fire Palo
Ottelun tähdistöön valinta kuulemma tuli vain säälistä. Ei muuta kommentoitavaa. Viisi maalia ei painanut valinnassa.

Eli näin tällä kertaa. Seuraavan kerran sitten lopputurnauksessa Ikurissa la 11.9. Lisätietoa onkin jo tullut erillisessä viestissä ja tulee vielä ensi viikolla.

TPV:n paitaa ylpeänä, ja tällä kertaa myös runsaslukuisena kantoivat:

Ilkka Antero
Mikko the Fire Palo
Jukkis
Hemppa the super-Pav
Veno
Kanke Kanerva
Möksä
Lalli (reisi revähti pitkässä spurtissa)
Yildiz (turkkilainen vahvistus, saksan kansalainen Wuppertalista)
Vekku kossiivi Nieminen (takaisin pelaavaan kokoonpanoon!)

Kausikorttilaiset ja sairaslista:
Parta, jolla on selkä
Elli ja Lasse
Vaari
Lalli, pyöräilyn kasvattama reisilihas tilastovastaavan ajanoton perusteella revähti 12.minuutilla